“Antti Rintanen on ajankäytön mestari.” Näin aloitti Espoon kansallislehti Länsiväylä vuonna 2016. “Kuulostaa siltä kuin Antti Rintasen vuorokaudessa olisi enemmän tunteja kuin 24,” oli artikkelin ensimmäinen lause. Kuitenkin totuus elämästäni oli aivan toisenlainen. Oli perhe, harrastus taekwon-Do ja suoritettavana kaksi tutkintoa. Aikaa ei ollut. Oli kuitenkin jotain, joka auttoi minua hallitsemaan kaiken.
“Elämäni muuttui pysyvästi vuonna 2015, kun kuulin ensimmäisen kerran Pareton laista.”
Nykyaikana tietoa ja asiaa on liikaa. Tietoa tulvii joka suunnasta, olipa kyse sitten uutisista, sosiaalisesta mediasta, kirjoista tai verkkosivuista. Liika tieto on kirous, jos ei sitä hallitse. Yhteiskunta saattaa odottaa täydellisyyttä, mutta minä en. En ihannoi täydellisyyttä, vaan päinvastoin. Elämäni muuttui pysyvästi vuonna 2015, kun kuulin ensimmäisen kerran Pareton laista.
Mutta mikä sitten on tämä mystinen Pareton laki? Moni on saattanut kuulla siitä 80-20-sääntönä, ja käytännössä nämä kaksi ilmaisua viittaavat samaan ilmiöön.
“Pareton havainto ei rajoittunut pelkästään rahaan. Se pätee moniin muihin asioihin elämässämme.”
Tämä lainalaisuus sai nimensä italialais-ranskalaiselta matemaatikolta Vilfredo Paretolta, joka teki merkittävän havainnon. Hän huomasi, että rahaomaisuus jakautuu eksponentiaaliselle käyrälle, joka tunnetaan nimellä Pareton jakauma. Tämä tarkoittaa, että suurin osa vauraudesta keskittyy pieneen osaan väestöstä, kun taas suurin osa väestöstä omistaa vain pienen osan vauraudesta.
Mielenkiintoista on, että Pareton havainto ei rajoittunut pelkästään rahaan. Se pätee moniin muihin asioihin elämässämme. Esimerkiksi, jos tarkastellaan hiekanjyväsien jakaumaa, voimme huomata sen noudattavan karkeasti Pareton jakaumaa. Samoin universumin partikkelien koko asettuu tälle samalle eksponentiaaliselle käyrälle. Sama päätee todennäköisesti myös sinun kotitehtäviin. Pareton laki on universaali maailman lainalaisuus, joka pätee usein prosesseihin, joissa on positiivista takaisinsäätelyä. Tämä tarkoittaa, että usein suurin osa vaikutuksista johtuu pienestä osasta syistä.
Elämä ei ole lineaarista. Kaikkialla ympärillämme on positiivisia palautejärjestelmiä, joissa pienet muutokset voivat saada aikaan suuria vaikutuksia. Tämä perustuu siihen, että järjestelmässä oleva palaute vahvistaa alkuperäistä muutosta.
“Oletko miettinyt miksi opiskelu on niin tehokasta viimeisenä iltana?”
Yksi havainnollistava esimerkki tästä ilmiöstä on kala, joka alkaa syödä enemmän kuin muut. Kun kala kasvaa suuremmaksi, se syö edelleen enemmän kuin muut ja kasvaa vielä suuremmaksi. Tämä positiivinen palautejärjestelmä voi johtaa siihen, että lopulta yksi kala syö lähes kaiken saatavilla olevan ruoan. Tätä ilmiötä kutsutaan usein Matteus -vaikutukseksi, joka perustuu Raamatun Matteuksen evankeliumin lauseeseen: “Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.”
Voidaan sanoa, että elämä on myös epäreilua. Usein ne, joilla jo on enemmän, saavat vielä lisää. Mutta toisaalta voimme myös itse käyttää tätä periaatetta hyväksemme, sillä sama yhtälö toimii myös toiseen suuntaan.
Miten tämä sitten liittyy tutkintoihin ja työn tekoon? Mikäli tarkastelemme esimerkiksi tenttialueitamme, voimme huomata, että karkeasti 20% koealueesta vastaa 80% kaikesta tarvittavasta tiedosta. Jokaisen 20 % voidaan edelleen jakaa pienempiin osiin, ja tässä pääsemme vielä syvemmälle tehokkuuden ytimeen. Noin 10 % koealueesta saattaa vastata peräti 65 % kaikesta tarvittavasta tiedosta. Vastaavasti 5% saattaa vastata jopa puolta kaikista tarvittavista tiedoista. Oletko miettinyt miksi opiskelu on niin tehokasta viimeisenä iltana?
“Jos opiskelusi tavoite on pärjätä kokeessa hyvin, voisi olla järkevämpää aloittaa keskittymällä ensin edellisvuosien koetehtäviin”
Kuinka voimme sitten soveltaa tätä käytännössä? On olemassa kaksi tapaa piirtää kuva hevosesta. Ensimmäinen tapa on aloittaa yksityiskohdista. Usein tämä johtaa siihen, että aika tai resurssit loppuvat ennen kuin hevosen koko kuva on valmis. Tämä on kuin tuttu meemi hevosesta. Moni lääketieteellisen pääsykokeen tehnyt saattaa samaistua tähän. Vaikka sinulla olisikin osaamista tehdä tehtävät, saattaa puolet kokeesta jäädä tekemättä.
Toinen tapa on aloittaa piirtäminen hevosen rungosta ja tärkeimmistä osista. Tämä lähestymistapa antaa sinulle mahdollisuuden hahmottaa hevonen kokonaisuutena ennen yksityiskohtiin syventymistä. Hevonen näyttää jo hevoselta, vaikka siitä puuttuu yksityiskohdat. Samaan tapaan monen tehtävän vastauksesta saa jo pisteitä, vaikka vastauksena olisi pelkkiä ranskalaisia viivoja.
“Täydellisyys on asymptootti, raja-arvo, jota emme koskaan saavuta.”
Moni opiskelee niin, että he ottavat kirjan käteen, lukevat sen kannesta kanteen ja sitten miettivät, mitä kannattaa kerrata. Jos opiskelusi tavoite on pärjätä kokeessa hyvin, voisi olla järkevämpää aloittaa keskittymällä ensin edellisvuosien koetehtäviin ja tarvittaessa laajenna tästä, jos tämän jälkeen enää ylipäätään tarvitsee.
Täydellisyys on asymptootti, raja-arvo, jota emme koskaan saavuta. Mitä pidemmälle hiot työtäsi, sitä huonommaksi muuttuu hyötysuhteesi. Jatkuvasti pienemmät parannukset vaativat eksponentiaalisesti enemmän työmäärää. Lopulta työtehosi lähentelee nollaa, kun korjattavaa ei enää löydy.
“Täydellisyyttä parempi tavoite on Pareto-optimi.”
Eikö tämä olekaan toivottua? Mielestäni ei, ellei sinulla ei ole äärettömästi aikaa tai resursseja. Kun joku kerskuu täydellisyydellä ja pyrkii siihen jatkuvasti, mietin sitä kaikkea menetettyä turhaa työtä, joka hukataan.
Täydellisyyttä parempi tavoite on Pareto-optimi. Kun ymmärrät Pareton lain periaatteet, vapautat paljon energiaa ja vähennät stressiä elämästäsi. Tiedät, että hyötysuhde pienenee mitä enemmän hiot jotain asiaa, joten pyrit saavuttamaan sen tason, joka on riittävä, mutta ei täydellinen. Tämä vapauttaa sinut jatkuvasta pyrkimyksestä täydellisyyteen ja antaa sinulle mahdollisuuden saada enemmän aikaiseksi. Kun ymmärrät, että voit saavuttaa hyviä tuloksia ilman täydellisyyttä, voit myös keskittyä useampiin asioihin samanaikaisesti.
“Tärkeä osa kaikkia taitoja on se, mitä jätetään pois.”
Vaikka et ehkä tietoisesti ole havahtunut tähän, toteutat tätä periaatetta jo päivittäisessä elämässäsi tietämättäsi. Taito on suurelta osin turhien liikkeiden välttämistä. Kuvittelepa esimerkiksi ihmisen liikkumista. Uutta taitoa opetellessa ihmisen liikkeet voivat aluksi vaikuttaa kömpelöiltä, ja yksi syy tähän on se, että käytämme taitamattomasti liikaa lihasryhmiä. Kuvittele nyt taitavan ihmisen liikkumista. Se näyttää kevyeltä, ja niin se onkin. Taitava ihminen käyttää pienempää määrää lihasryhmiä ja energiaa suorittaessaan liikkeitään.
Tärkeä osa kaikkia taitoja on se, mitä jätetään pois. Taitavan ihmisen voi erottaa siitä, että hän tekee vain olennaiset asiat eikä tuhlaa voimiaan tai resurssejaan turhiin toimintoihin. Tämä periaate pätee monilla elämänalueilla, olipa kyse sitten fyysisestä suorittamisesta, ammatillisista taidoista tai päivittäisestä ajankäytöstä. Keskittyminen olennaiseen ja turhien toimien välttäminen voi auttaa meitä saavuttamaan enemmän tehokkaammin ja kevyemmin.
“Karsiminen ja epätäydellisyys on nimittäin myös rohkeutta.”
Vuonna 2016 olin elämässäni taitekohdassa. Minun oli tehtävä päätös siitä, tehdäkö yksi tutkinto perusteellisesti tai kaksi tutkintoa riittävän hyvin. Päädyin valitsemaan jälkimmäisen vaihtoehdon.
Minun pyrkimys on Pareto-optimiin, ei täydellisyyteen. Tämä vapauttaa minut turhasta stressistä ja mahdollistaa meille mahdollisimman tehokkaan ja monipuolisen elämän.
“Tällä tavalla voimme olla vapaita.”
Karsiminen ja epätäydellisyys on nimittäin myös rohkeutta. Aina kun päätät jättää jotain pois, tulee mieleen ajatus: “Mitä jos tarvitsenkin tuota? Mitä jos en ole tarpeeksi valmistautunut? Mitä jos epäonnistun tämän takia?” Täydellisyyden tavoittelu saattaa olla myös pelkuruutta ja estää meitä usein ottamasta riskejä ja hyppäämästä syvään päätyyn. Huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaa. Jos epäonnistut, ainakin voit oppia jotain. Pyrkimällä Pareto-optimin minulla on lupa myös epäonnistua.
“Good enough is good enough.” Tarpeeksi hyvä on tarpeeksi hyvä. Sen sijaan, että pyrimme täydellisyyteen, voimme keskittyä saavuttamaan hyvän tuloksen, Pareto-optimin, ja siirtymään sitten seuraavaan haasteeseen. Tällä tavoin voimme tehdä enemmän asioita ja saavuttaa enemmän ilman turhaa uhrattua vaivaa. Tällä tavalla voimme olla vapaita.
